Polkujuoksu pimeässä metsässä on syysiltojen suosikkini

 Polkujuoksu pimeässä on jännittävää seikkailua

Pimeässä metsässä juokseminen on aivan oma maailmansa. Vaikka päässä on hyvin valaiseva otsalamppu, maisema näyttää ihan erilaiselta kuin päivänvalossa. Juostessa on helppo eksyä, mikäli reitti ei ole maastoon merkitty tai mikäli ei ole laittanut reittiä etukäteen seurattavaksi urheilukelloon.

Sinisiä Paavonpolku-merkkejä seuraamalla ei eksy

Ennen lenkille lähtöä on suunniteltava reitti huolella ja erityisesti varmistettava, että otsalampussa on virtaa. Mikäli lampun virta loppuu kesken lenkin, juokseminen metsässä loppuu siihen paikkaan. Itselläni on lamppu, jossa on erillinen ladattava akku. Tuo on aika tehokas, 1500 lumenia, mutta myös 500-1000 lumenin lampulla pärjää mainiosti. Kovan tehon kääntöpuoli on, että akun kestossa on parantamisen varaa. Se kestää käyttöä vain 2-3 tuntia eli käytännössä pitää ladata usein. Toki, jos tehoja ottaa vähemmän käyttöön, niin akku voi kestää pitempäänkin. Lampussani on kaksi valaisinta, toinen on kohdevalo ja toinen ns. laajakulma. Nämä voivat olla päällä yhtä aikaa tai erikseen.

Lampun kanssa pimeässä juostessa näkee myös sellaisia asioita, mitä ei muuten näkisi, esim. kiiluvia silmäpareja. Lampulla näkee tosi hyvin kuitenkin juosta, kun lähimaasto on kirkkaasti valaistu.

Hyvin näkee, kun lamppu toimii!

Suosittelen kokeilemaan pimeäpolkujuoksua! Ennen kuin lähtee pimeässä poluille juoksemaan, kannattaa kuitenkin ensin juosta polkuja päivänvalossa, jotta tekniikka tulee tutuksi.

Kommentit

Lähetä kommentti

Suosituimmat

Maratonin sijaan mäkitunkkausta ja tennistä

Taistellen maaliin HCM:llä

Treeniaikaa tuli lisää