Talvijuoksua

 Talvijuoksua pakkaskelillä

Tuli sitten Turkuunkin talvi ja kylmät pakkaskelit! Yleensä en ole talvikeleillä isoja määriä juossut, vaan keskittynyt hiihtoon, mikäli lumitilanne on sen mahdollistanut. Jos aion juosta toukokuussa maratonin Helsingissä, niin tässä kohdin, n. 18 viikon päästä tulevaa maratonia silmällä pitäen, on kuitenkin pakko hankkia riittävästi juoksukilometrejä.

Tällä kertaa juoksulenkki talvimaisemissa lumisia teitä pitkin!

Kylmällä kelillä juokseminen aiheuttaa omat haasteensa: kuinka pukeutua oikein siten, että ei tule liian kylmä tai liian kuuma juoksun aikana. Juoksussa pitäisi noudattaa ns. 10 asteen sääntöä eli pukeutua siten kuin ulkona olisi 10 astetta lämpimämpää kuin mitä ulkolämpötila on. Kannattaa suosia vähien paksujen vaatekertojen sijaan ohuita vaatekerroksia, jotka päästävät kosteuden läpi.

Torstaina oli ulkona -20 astetta ja osin siksi, että oli noin kylmä, päätin harjoitusohjelmasta poiketen pitää vapaaillan juoksusta. Toinen syy oli se, että oikean jalan vanha nilkkavaiva on muistuttanut itsestään parilla edellisellä juoksukerralla. Nilkka on hieman turvonnut ja hangannut kenkään. Siksi ajattelin, että muutaman päivän juoksutauko voisi myös tehdä hyvää. 

Tänään lauantaina oli ulkona -9 astetta ja aurinkoinen tuuleton keli. Mitä hienoin ulkoilukeli siis! Laitoin päälleni merinovillaisen alusasun, teknisen T-paidan, keskipaksun juoksupaidan ja ohuen juoksutakin sekä talvijuoksutrikoot. Lisäksi luonnollisesti tekninen pipo päähän ja keskipaksut hiihtohanskat sekä hieman paksummat juoksusukat jalkaan. Tuo tuntui olevan minulle sopiva pukeutuminen tuohon -9 asteen keliin eikä oikein missään vaiheessa ollut liian kylmä tai liian kuuma.

Nilkan kunto askarrutti ennen juoksua. Mitä jos tuo kipeytyy ja sen myötä pitää jättää hyvästit toukokuun maratonille? Olin reilu viikko sitten hankkinut uudet Hoka One One Clifton 7 juoksukengät ja tehnyt niillä toistaiseksi vain yhden lenkin. Tuolloin nilkka vaivasi, mutta en laittanut sitä kenkien syyksi, koska vaiva oli ollut jo edelliselläkin kerralla. Nyt teippasin nilkan kineesioteipillä, jotta nilkka saisi suojaa ja laitoin Hokat jalkaan. Lisäksi laitoin juoksukenkiin erilliset "kuminastasysteemit". En siis vielä ole investoinut erillisiin talvijuoksukenkiin, koska nastoja vaativia juoksukelejä on Turussa hyvin vähän ja talvijuoksukengät ovat aika hintavat.

Juoksun aikana keskityin askellukseen ja siinä astumaan maahan enemmän kantapää edellä päkiän sijaan. Olin huomannut aiemmin, että tuo vähentää painetta nilkan kohdalla. Juoksulenkki onnistui lopulta hyvin ja nilkka ei oikeastaan vaivannut yhtään. Johtuiko tämä sitten nilkan suojaamisesta, erilaisesta askelluksesta vai uusista kengistä tai näiden yhteisvaikutuksesta, niin sitä en pysty sanomaan. Nyt täytyy kuitenkin toivoa, että tuo vaiva pysyy kurissa ja kilometrien kerääminen voi jatkua suunnitelman mukaan. Nastat eivät olisi olleet ihan välttämättömät tällä kertaa, mutta tieto siitä, että ne olivat alla, toivat rentouden juoksuun, kun ei tarvinnut liikaa jännittää liukkaampia kohtia.

Kuminastasysteemi toimi hyvin eikä tarvinnut pelätä liukastumista.

Nyt kun Turkuunkin saatiin riittävästi lunta, niin on mahdollista ottaa myös murtomaahiihto treeniohjelmaan mukaan. Ensimmäinen hiihtolenkki onkin vuorossa huomenna sunnuntaina! 

Vinkki:  Pikisaaren ympäri menee kiva reitti, jossa pääsee aivan meren rantaan!

Pikisaaren rannalta. Vastapäätä näkyy Ruissalo.